26.11.2013

Aluevalkut & spännande nyheter!

Grace sunnuntaiaamuna.. Ei vissiin
huvittanut :D
No huhhuh, nyt on kyllä varsin jännää tiedossa sekä mulle, että hepalle, mutta kerrataan ensin aluevalmennukset viikonlopulta. Reissaaminen ja ratsastaminen sujui molempina päivinä suhteellisen kivuttomasti, vaikka sunnuntaina jännitettiinkin vähän maneesin nurkkia, mikä johti armottomaan tahtojen taistoon, joka kuitenkin päättyi "ihan ok" -tuntiin.

Aiheena toimi molempina päivinä erilaiset sujuvuutta lisäävät tehtävät, joita Keela kehotti meitä harjoittelemaan myös kotona. Tämä siksi, että yhteistyömme vaikutti töksähtelevältä, emmekä ns. liukuneet sulavasti tehtävästä toiseen, vaan ratsastin enemmän ajatuksella "nyt tehdään avotaivutus - töks - siirrytään jotenkin seuraavaan tehtävään - töks - nyt tehdään sulkutaivutus". Myös istuntaani sai pitkästä aikaa palautetta, mistä olin erittäinkin kiitollinen; juuri siihen olen tahtonutkin saada apua! At the moment istun melko pitkälti liikkeen "päällä", eli ravi liikkuu eteenpäin, mutta ajatukseni ei, minkä vuoksi sainkin nojailla vähän taaksepäin (eli varmaankin istua suorassa, olenhan hieman etukeno..).
   Valmennuksista jäi kokonaisuutena ihan kiva fiilis, vaikka heppa olikin vähän erikoisella tuulella koko viikonlopun. Seuraavia odotellessa!

Möllöttelyä viime viikolta
Grace vietti eilisen (maanantai) päivän irtojuoksutuksen merkeissä, mistä pikkupimu tykkäsikin sitten niin paljon, ettei lähdöstä tahtonut tulla mitään.. Siellä mä seisoskelin hölmönä loimi kourassa ja heppa käyskenteli ihan pokkana ympäri maneesia katsellen välillä varkain muhun päin ilmeellä: "mähän jään tänne!". Lopulta jäin istumaan oven viereen jakkaralle, jonka luokse G lopulta tallusteli vähän nolona, kun vapauskiintiö oli ilmeisesti täynnä.
  Koska heppa oli kuitenkin vielä vähän naatti kaksipäiväisen kuskailun jälkeen, päätin jättää tämän päivän kävelypäiväksi, mikä jättikin sitten sopivasti aikaa "lukea kemiankokeisiin", eli postaamaan blogiin ja tekemään kaikkea muuta yhtä hyödyllistä. Noh, huomenissa kostautunee sitten tämäkin laiskottelu, sillä Nipsu tulee jälleen kerran laittamaan meidät töihin! Ei siis suinkaan väliksi millään kemiankokeella, mutta valmentajien juonitteluja mä enemmän pelkään :D!

Postauksen suru-uutinen lienee se, että me ollaan taas irtisanottuja vuodenvaihteesta eteenpäin, eli joku osti kuin ostikin tallistamme kaksi karsinaosaketta, mikä tarkoittaa meille taas lähtöä. Mutta tällä kertaa tulevaisuus näyttää hieman valoisammalta, eli jos I-tallin remontti saataisiin valmiiksi ennen meille asetettua lähtöpäivämäärää (1.1.), ei meidän tarvitsisi häipyä, sillä uudessa tallissa on kolme uutta karsinapaikkaa, joita osakeannissa tavallaan myytiinkin. Tosin tallin valmistumisajankohta riippuu niin monesta muuttujasta, ettei tuohon pieneen mahdollisuuteen kannata vielä täysin uskoa, mutta poissaoloaika tulee joka tapauksessa olemaan lyhyt, vaikka tallia ei ehdittäisikään saada valmiiksi.
   Tällä kertaa uutinen lähdöstä ei tosin kovinkaan paljon hetkauttanut, olihan se kuultu jo kerran ennenkin. Lähinnä vain kiukuttaa, mutta eiköhän se ole ihan oikeutettuakin siinä vaiheessa, kun lattia jalkojen alla katoaa kahdesti! Asioilla on tähänkin asti kuitenkin ollut tapana järjestyä, joten toivon mukaan niin kävisi tälläkin kertaa :).

Ja sitten siihen jännittävään asiaan!


Päätin vanhempieni kanssa lähteväni ensi kesän jälkeen vaihtoon Ruotsiin! Grace lähtee siis mukaani ja vietämme tuon vuoden Etelä-Ruotsissa sijaitsevassa hevoslukiossa, Varbergissä. Mua jännittää jo nyt ihan sikana, onhan tuohon nyt kuitenkin "vain" vajaa vuosi aikaa :D. En oikein osaa sanoa, mitä tuo vuosi tuo tullessaan. Käsittääkseni meininki on aika lailla samantapainen, kuin Ypäjällä, jonne olin alunperin aikeissa jatkaakin peruskoulun jälkeen.
   Suurin syy päätöksestäni lähteä juuri Ruotsiin oli varmaankin halu oppia tuo toinen kotimainen kieli vihdoinkin kunnolla, mutta toisena vaihtoehtona ollut Saksa jäi vaihtoehdoista oikeastaan vain sen takia, ettei minulla ole takanani lainkaan ko. kielen opintoja, joita olisi Saksaan haluavilla oltava vähintään kahden vuoden verran.

Voin jossain vaiheessa vaihtovuotta yrittää kirjoittaa postauksen ruotsiksi, mutta ainakaan vielä en uskalla edes yrittää! Mut varmaan karkotettaisiin Suomesta, jos joku näkisi mun kirjoittamaa ruotsia :D.
Mutta jännittää kyllä ihan pirusti, toivottavasti kaikki menisi ainakin tuon asian suhteen kerrankin, kuin Strömsössä!
  Toki vaihtovuodessa on omat haasteensa, joista suurin lienee paluu Suomeen tallipaikattoman hevosen kanssa.. Parhaassa tapauksessa saisin jotenkin järjesteltyä meidän vuokrasuhteen jatkumisen Tuomarinkylässä, jolloin pääsisimme takaisin kotitalliin, mutta epäilen, ettei se tule onnistumaan. Aika näyttää!

2 kommenttia: